Eräänä päivänä pari-kolme viikkoa sitten pakenin nykypäivän todellisuutta äitimuorini työpaikalle Veturitalliin, jonne oli rakennettu ihana wanhojen aikojen valokuvaamo. Olin paikalla vain tunnin, mutta tuo tunti oli koko viikon mielenkiintoisin, erityisin ja hauskin. Jos mä saisin valita itselleni yhden yliluonnollisen kyvyn, mä en valitsisi näkymättömyyttä tai lentämistä, vaan mä valitsisin AIVAN EHDOTTOMASTI kyvyn aikamatkailuun. Mun mielestä olisi aivan sanoinkuvaamattoman upeaa päästä edes hetkeksi katsomaan, miltä maailma on aikoinaan näyttänyt, miten ihmiset ovat nykypäivän ihmisistä eronneet ja mitä esimerkiksi juuri tässä kohdassa, jossa mä nyt istun ja näpyttelen tietokonetta, on ollut vaikkapa 250 vuotta sitten.
Veturitallin Wanha valokuvaamo on auki tammikuun 18. päivään asti. Valokuvaamossa kaikki museossa vierailevat voivat pukeutua vanhoihin vaatteisiin ja muuhun rekvisiittaan ja ottaa valokuvia taustamaalauksen edessä. Studiossa ei ole valokuvaajaa, joten oma kaveri mukaan! (OKM!) Studiossa on erikokoisia, niin naisille, miehille kuin lapsillekin tarkoitettuja vaatteita ja muuta rekvisiittaa, esimerkiksi hanskoja, hattuja ja huiveja ja päivänvarjo.
Mä olin sikäli muita paremmassa asemassa, että äitini työskentelee Veturitallissa ja jäimme hänen kanssaan kuvailemaan taidemuseon mentyä kiinni. Studiossa ei ole pukukoppia, joten vaatteiden vaihtaminen olisi ollut hankalaa, jos muut museoilijat olisivat kytänneet vieressä. Tosin monet vaatteet, ainakin takit ja hameet, sai heitettyä omien vaatteiden päälle.
Mä pukeuduin lopulta kolmeksi eri ihmiseksi. Annoin heille nimiksi Wilhelmiina, Agda ja Kosti. Tässä tulevat tarinat näistä kolmesta historiallisesta henkilöstä.
1. WILHELMIINA MÄKELÄ O.S. HOLMA
Kuvan nainen Wilhelmiina Mäkelä o.s. Holma oli perniöläisen kelloseppä Armas Mäkelän puoliso. Wilhelmiina ei ollut kovin älykäs eikä hän osannut lukea. Hän osasi yksinkertaisia yhteenlaskuja, mutta vähennyslaskuja hän ei osannut lainkaan. Hän oli kuitenkin taitava lasimaalaaja. Hänen lasimaalauksensa koristivat lähes jokaisen perniöläisen ikkunoita 1900-luvun alussa.
2. KREIVITÄR AGDA VON SADELHEIM
Kreivitär Agda von Sadelheim asui Sipoossa von Sadelheimin kartanossa. Hän peri kartanon sekä aviomiehensä 11 hevosta, kun kreivi kuoli höyrylaivaonnettomuudessa vuonna 1909. Kreivitär von Sadelheim ei ollut kovin kaunis, mutta, liekö mittavan omaisuutensa ansiota, hänellä oli vientiä miesrintamalla. Leskeksi jäätyään kreivitär avioitui heti samana vuonna helsinkiläisen laivanrakentajan kanssa, mutta jo vuoden kuluttua hän oli ehtinyt olla naimisissa neljän eri miehen kanssa. Kuollessaan 68-vuotiaana Agda von Sadelheimilla oli 29 lasta 17 miehen kanssa ja 72 lastenlasta.
3. MATRUUSI KOSTI EERIKKI MELANDER
Kuvan mies Kosti Eerikki Melander rakasti laivoja pienestä pitäen, mutta hän rakasti myös huumeita ja viinaa. Hän ehti toimia matruusina vain kaksi kuukautta, kun hänet erotettiin liiallisen viinankäytön vuoksi. Saatuaan lähtöpassit laivastosta matruusi Melander asettui kotikonnuilleen Sysmään ja avioitui messityttö Miinan kanssa.
Siinä olivat kaikki kolme historiallista henkilöä. Matruusin puku oli tarkoitettu lapsille, joten meillä kesti äidin kanssa yhteensä varmaan 15 minuuttia, että saatiin se mun päälle ja varsinkin pois. Paita oli todella kireä eikä joustanut yhtään, joten äiti sai ihan naama punaisena kiskoa sitä mun päältä pois. Onneksi museo oli kiinni.
