keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Saako opettaja kiroilla?

Viime keväänä, kun mä olin siellä opettajan pedagogisissa opinnoissa, meidän piti tehdä sellaiset noin 20-sivuiset seminaarityöt, sellaiset tutkielmat. Mä aloin kirjoittaa omaani kolme vuorokautta ennen palautuspäivämäärää ja sain sen jopa siinä ajassa valmiiksi. Ei ole järkevää kirjoittaa 20-sivuista tutkimusta kolmessa päivässä, joo ei, henkikin siinä jo lähtee, mutta toisaalta mä toimin julmetusti tehokkaammin silloin kun aikaa on vähän. Sain tutkimuksestani arvosanan 5, ja opettaja pyysi mua kirjoittamaan tutkimuksestani artikkelin yhteen lehteen syksyllä. Vautsi vau. No, koko kesän olen lähinnä lomaillut ja ajatellut, että se artikkeli on sitten syksyn homma. Tänään havahduin siihen tosiasiaan, että nyt se syksy sitten on. Se on ollut jo yhden vuorokauden ja 14 tuntia. 

En muista enää koko tutkimuksesta paljon mitään, joten haluan muistin virkistämiseksi kirjoittaa siitä ensin tiivistetysti tänne bloggeriini - tänne bloggeriini kun on aina niin vaivatonta ja mukavaa kirjoittaa. Nyt mun on siis pakko avata se tiedosto ensimmäistä kertaa kevään jälkeen.

Mun tutkimuksen otsikko oli "Saako opettaja kiroilla? Lukiolaisten suhtautuminen opettajan kiroiluun". Laitoin siis yhteensä 28 lukiolaista vastaamaan viime tammikuussa kyselyyn. Idea tähän aiheeseen tuli oikeastaan siitä, että menin itse puoliksi vahingossa kiroilemaan lukiolaisten edessä ensimmäisellä harjoitustunnillani, haha hyvä meitsi! Ohjaava opettaja torui mua tunnin jälkeen, varsinkin kun olin käyttänyt sitä kaikista pahinta sanaa, "v-sanaa". Aloin silloin miettiä, olisiko esimerkiksi "p-sanan" tai "h-sanan" käyttö ollut vähemmän paha asia. 

Mua kiinnosti tämä aihe myös siksi, että olin lukenut muutamaan kertaan Suomi24:ssä ja Vauva.fi:ssä keskusteluja, joissa pohdittiin, onko lapsen opettaja toiminut päivän aikana väärin ja että mitä opettaja saa työssään tehdä ja mitä ei. Melkein aina nämä keskustelijat olivat aikuisia, joten halusin antaa vastausvuoron tällä kertaa Suomen nuorisolle ja ottaa selvää heidän ajatuksistaan.


OSA 1: KIROSANAT

Ensin kysyin lukiolaisilta, minkä kirosanan käyttö olisi opettajalta paheksuttavinta. Olin listannut kyselylomakkeeseen viisi kirosanaa, joiden joukosta valinta tuli tehdä. Kirosanat olivat saatana, vittu, helvetti, perkele ja jumalauta. Lukiolaisten mielestä paheksuttavin kirosana oli ehdottomasti se bloggarin itsensäkin käyttämä kuuluisa v-sana, se sai jopa 22 ääntä. (Lukiolaisia oli siis yhteensä 28.) Toiseksi tuli saatana, mutta se sai vain 3 ääntä.

Halusin myös luonnollisesti tietää, minkä kirosanan käyttö olisi opettajalta hyväksyttävintä. Tässä kohtaa lukiolaiset eivät olleet enää yhtä varmoja. Hyväksyttävin oli lopulta perkele 10 äänellä. Toiseksi tuli helvetti 9 äänellä ja heti perään jumalauta 8 äänellä.


OSA 2A: OPETTAJAN SUKUPUOLI JA IKÄ

Seuraavaksi utelin lukiolaisilta, pitäisivätkö he mies- vai naisopettajan kiroilua paheksuttavampana. Tulos oli että naisopettajan. Miesopettajaa piti paheksuttavampana kiroilijana vain 6 lukiolaista.

Kysyin myös, olisiko kiroilu paheksuttavampaa nuoren opettajan vai vanhan opettajan suusta. Lukiolaisten mielestä ylivoimaisesti vakavampi asia oli nuoren opettajan kiroilu.

Ihmettelin silloin vastauksia katsellessani, miksi nuoren opettajan kiroilua pidetään pahempana, mutta toisaalta olisin itsekin vastannut niin ainakin lukioiässä. Meillä oli lukiossa vanha miesopettaja, joka ärjyi välillä, että "Perrrrrrrkele!", ja se oli vain hauskaa silloin. Ehkä nuoria opettajia pidetään epävarmempina kuin vanhoja ja vanhojen opettajien tapoja kunnioitetaan enemmän ja kyseenalaistetaan nuorten opettajien tapoja harvemmin? Piileisikö siinä yksi syy.


OSA 2B: OPETTAJA VERRATTUNA MUIHIN AMMATTEIHIN

Tämän tehtävän keksin televisiota katsellessani, kun siellä oli jotain rakennusmiehiä, jotka kiroilivat. Aloin miettiä, että kiroilu sallitaan varmasti yleisemmin rakennusmiehelle kuin opettajalle, mutta sallitaanko se ennemmin myös esimerkiksi lääkärille, poliisille tai vaatekaupan myyjälle kuin opettajalle? Niinpä minä tomerana opetusharjoittelijana listasin kyselylomakkeeseen yhteensä seitsemän ammattia, joiden eteen lukiolaisten tuli merkitä numerot 1-7 siten, että numeron 1 kohdalla kiroilu olisi hyväksyttävintä ja numeron 7 kohdalla paheksuttavinta. Halusin nähdä, miten opettaja sijoittuu tällä asteikolla. Muut ammatit olivat jääkiekkovalmentaja, pappi, poliisi, rakennusmies, lääkäri ja vaatekaupan myyjä.

No tulos oli tämä:
1. Jääkiekkovalmentaja ja rakennusmies 
3. Poliisi 
4. Vaatekaupan myyjä ja opettaja 
6. Lääkäri 
7. Pappi

Jälkeenpäin jääkiekkovalmentajan, rakennusmiehen ja myös papin listaaminen vähän keljutti, koska ne olivat niin itsestäänselviä. Toisaalta lukiolaiset olisivat voineet turhautua, jos tehtävä olisi ollut liian vaikea ja monimutkainen, eivätkä olisi ehkä tehneet tehtävää kunnolla.

Vaatekaupan myyjä ja opettaja olivat siis jaetulla nelossijalla, eli lukiolaisilla oli ollut vaikeuksia päättää, kumman kiroilu olisi paheksuttavampaa. Mä olisin kyllä itse päätynyt myyjään. Harvat asiakkaat tuntevat asiakaspalvelijan, mutta opettaja on oppilailleen yleensä melko tuttu, viettää näiden kanssa paljon aikaa ja ehtii varmaan näyttää useampiakin puolia itsestään siinä samalla.


OSA 3: KIROILUTILANNE

Ja sitten viimeinen osa, huh. Mulla on hirveä nälkä, joten kirjoitan tämän nopeasti loppuun päästäkseni syömään. Niin niin tota, sitten olin listannut kyselylomakkeen loppuun viisi erilaista kuvitteelista tilannetta, joissa opettaja kiroilee oppitunnin aikana, ja lukiolaisten tuli määrittää näiden kiroilutilanteiden vakavuusaste asteikolla 1-4 (1 = ei lainkaan paheksuttavaa, 4 = erittäin paheksuttavaa). Jokaisessa tilanteessa opettaja kiroili eri syystä. Syyt ja tilanteet:

1. FYYSINEN KIPU: Opettaja huutaa refleksinomaisesti "Ai helvetti!" saadessaan sähköiskun pistorasiasta.
2. PSYYKKINEN KIPU: Opettaja huutaa "Ai helvetti!" huomatessaan, että hän on unohtanut kotiin DVD-elokuvan, joka piti katsoa tunnilla.
3. VIHA JA INHO: Opettaja huutaa vihaisesti "Voi helvetti teidän kanssanne!", kun opiskelijat eivät ole tehneet läksyjään.
4. YLLÄTTYMINEN: Opettaja huudahtaa "Mitä helvettiä!", kun yksi opiskelijoista kertoo, että kaikki loppuviikon oppitunnit on peruttu lukioiden välisen koripalloturnauksen vuoksi.
5. KIELTÄMINEN: Opettaja vastaa "No ei helvetissä!", kun opiskelija kysyy, voisiko kokeen peruttaa.

Vakavuusasteet lukiolaisten mukaan asteikolla 1-4 (kaikkien vastaajien keskiarvot):

1. FYYSINEN KIPU: 1,4
2. PSYYKKINEN KIPU: 2,0
3. VIHA JA INHO: 3,5
4. YLLÄTTYMINEN: 3,2
5. KIELTÄMINEN: 3,1


Lukiolaiset pitivät siis vihasta ja inhosta johtuvaa kiroilua pahimpana, mutta suhtautuivat hyvinkin hyväksyvästi kivusta johtuvaan kiroiluun. Ehkäpä lukiolaiset tietävät, että opettajatkin ovat vain ihmisiä ja äkillisen kivun aikaan kirosana saattaa paukahtaa selkäytimestä ilmoille täysin tahattomasti ja suunnittelemattomasti. Kiitokset siis lukiolaisille!