torstai 26. toukokuuta 2016

Kuukausi jäljellä Pohjois-Amerikkaa



Torontossa on ollut viime päivinä ihanan lämmin ilma, mikä on tehnyt mun olosta kauhean iloisen. Myös illat ja yöt ovat olleet trooppisen lämpimiä, joten olen kävellyt ulkona kesämekossa kellonajasta riippumatta. Torontolaisia torakoitakin näkee välillä pimeillä kaduilla.

Mulla on Torontoa jäljellä enää yksi kuukausi. Mitä lyhyemmäksi aika täällä käy ja mitä ihanammaksi ilma samalla muuttuu, sitä surullisemmaksi tulen siitä ajatuksesta, että täältä täytyy yhtenä päivänä lähteä, ja sitä enemmän tunnen olevani kuolemanrakastunut tähän maahan ja kaupunkiin. Onneksi Suomessa on ihmisiä, joiden näkemistä odotan tosi paljon. Odotan myös mun ja rakkaan pianoni kohtaamista, ja sitä ettei rahaa kuluisi niin paljon kaikkeen. Mutta muuten aika saisi kulua hitaammin kuin on koskaan kulunut.






Vaikka tämä puolivuotinen on ollut mulle välillä melko raskas muutamista syistä johtuen, niin siitä huolimatta se on ollut samalla parasta elämääni koskaan ja aikaa, jolta mieleeni jää hullun lailla upeita muistoja ja kokemuksia. Mä kävin esimerkiksi pari viikkoa sitten perjantaina kahden kaverin kanssa Royal Ontario Museumissa järjestettävissä bileissä, joissa tanssittiin ja juotiin rommikolia dinosaurusten luurankojen keskellä. Lähes koko museo oli juhlijoille avoinna, ja useilla osastoilla oli DJ soittamassa musiikkia, yhdellä osastolla jazzia ja toisella housea, toisella kasaria. Tapahtuma ei ollut edes kallis (15 cad eli jotain päälle 10 e) ja juomatkin maksoivat vain 6 kanadan dollaria juoma. Kyllä oli muuten niin hienoa, että aion mennä vielä kesäkuussa uudestaan.





 Devilssit:



Toronton kaduilla kulkee paljon koripallojoukkue Raptorsin paitoihin ja lippiksiin pukeutuneita ihmisiä, koska Raptors on edennyt tänä vuonna pidemmälle kuin koskaan ennen, itäisen konferenssin finaaleihin. Mä olen käynyt pari kertaa katsomassa Raptorsin peliä isolta screeniltä fanialueella, jonka nimi on Jurassic Park. Itse otteluihin liput maksaisivat kahden metrin korkuisen setelipinon verran, mutta Jurassic Parkissa otteluita voi seurata ilmaiseksi, tosin sinne on mentävä aikaisin, jos meinaa mahtua sekaan ja nähdä jotain.






Maanantaina täällä vietettiin Victoria Dayta, joka on Queen Victorian syntymäpäivä. Kaupunki tuntui vähän hiljaisemmalta, kun monet lähtivät kolmepäiväisen viikonlopun kunniaksi mökille. Mun toinen vuokraemäntä lähti mökille ja toinen teki pihahommia koko viikonlopun. Harmittelin ensin, ettei Suomessa ole Victoria Dayta, koska jos Suomi olisi voittanut MM-kultaa sunnuntaina niin vapaapäivä olisi varmaan tullut tarpeeseen. Mutta ei Suomi sitten voittanutkaan.

Victoria Dayn iltana torontolaisella hiekkarannalla järjestettiin ilotulitus kello 22. Mä lähdin paikalle ratikalla kello 21, mutta koska koko julmetun kaupunki oli matkalla kyseiseen rantaan, ei ratikka liikkunut mihinkään ja se oli niin täynnä ihmisiä, että meinasin saada paniikkikohtauksen. Kolme minuuttia vaille kymmenen ratikka oli edelleen neljän pysäkin päässä rannalta, kun kuski kuulutti, että ratikka ei pääse pidemmälle ja jää nyt tähän. Mä en jäänyt harmittelemaan, koska ratikka olisi muutenkin liikkunut liian hitaasti, vaan pinkaisin täyteen juoksuun laukku kädessä ja balleriinat jalassa. En ole koskaan juossut niin pitkää matkaa niin kovaa edes kunnon lenkkivarusteissa, eli ilmeisesti olin hyvin kiinnostunut näkemään Victoria Dayn ilotulituksen. Asteita oli vielä illallakin noin 20 ja saavuin lopulta paikalle kello 22.10 hiukset ja vaatteet totaalisen märkinä hiestä. Rannalla oli tuhansia ihmisiä ja tuhansia kameroita ja kännyköiden valoja. Se näytti mun mielestä oikeastaan hienommalta kuin ne itse ilotulitukset. Tapahtuma loppui kello 22.20 eli missasin siitä puolet, mutta tuli ainakin juostua hitonmoinen iltalenkki balleriinoissa.

Hyvä iphone4:n kamera:



Pakko sanoa pari sanaa mun vuokraemännästä, joka on maailman kivoin. Olen saanut häneltä paljon neuvoja Torontoa varten ja muutenkin apua ongelmiini ja vastauksia kysymyksiini ja puuttuvia tavaroita lainaksi. Viime sunnuntaina vuokraemäntä vei mut ja Markus-kämppikseni kaveripariskuntansa luokse saunomaan ja uimaan. Pariskunta asui pilvenpiirtäjässä, jossa oli asukkaiden yhteinen sauna, uima-allas ja kuntosali. Pääsin saunaan ensimmäistä kertaa melkein puoleen vuoteen. Kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna vuokraemäntä saattaa viedä meidät kesämökilleen, joka sijaitsee pohjoisessa muutaman tunnin ajomatkan päässä. Ihana nainen on.



Vaikka mä puhun vuokraemännän kanssa englantia ja asun melkosen englanninkielisessä kaupungissa, niin siitä huolimatta mun englanti ei ole kehittynyt ollenkaan niin erinomaiseksi kuin olisin toivonut. Loppujen lopuksi Toronto on ollut mulle hyvin suomenkielinen, koska olen työskennellyt lähinnä suomenkielisten ihmisten kanssa ja mulla on ollut myös kolme suomalaista kämppistä. Weekly meetingeissä ja bileissä kyllä puhun vain englantia, mutta juon silloin yleensä kaljaa ja olen osannut aina puhua hyvin englantia kun juon kaljaa. :D En kuitenkaan pysty olemaan täysin oma itseni englannin kielellä, koska en osaa ilmaista asioita samalla tavalla kuin ilmaisisin ne suomeksi, ja joskus jätän jonkin asian sanomatta kokonaan, jos en osaa tai muista sanoja. Mä aloin kirjoittaa noin kuukausi sitten ylös kaikki mulle uudet englannin sanat, jotka olen omaksunut. Listassa on tällä hetkellä muutama kymmenen sanaa, esimerkiksi perseverance, yeast, fragile, maintenance, assignment, announcement, on behalf of, toboggan, confession, fur baby (kissoista), wet food, dry food (kissoille) ja stove. Jotenkin luulin, että olisin ollut parempi englannissa kun lähdin tänne, plaah. Mutta hitaasti mutta varmasti edetään kohti täydellisyyttä.

Uutta ja vanhaa:



Mä olen menossa ylihuomenna viikonloppulomalle unelmieni kaupunkiin San Franciscoon yksin. Lähteminen tuntuu oudolta ja jännittävältä, mutta olen jo niin tottunut tähän suurkaupungissa samoiluun, etten missään paniikissa sentään ole. Mä saavun San Franciscoon perjantaina aamupäivällä 10.30 ja mulla on Alcatraz-retki varattuna samalle päivälle kello 15.20, joten lentokoneen on parempi olla ajoissa. Alcatraz on niin suosittu, että toi oli ainoa vapaana oleva aika koko viikonlopulle ja sekin oli peruutuspaikka.

Että jee jee! Terveisiä Suomeen, nauttikaa lämpimistä ilmoista sielläkin!

torstai 5. toukokuuta 2016

Torontosta New Yorkiin

Ma tein maaliskuussa (16.-20.3.) pitkan viikonloppumatkan New Yorkiin ihanien suomalaisten harjoittelijoiden Ronjan ja Eeron kanssa. Ronja ja Eero lahtivat jo muutama viikko sitten takaisin Suomeen - oltuaan kolme kuukautta harjoittelussa torontolaisessa vanhainkodissa. Mulla on itse asiassa vahan ikava molempia. Vaikka ma olen Ronjaa kuusi ja Eeroakin nelja vuotta vanhempi, en huomannut oikein minkaanlaisia ikaeron merkkeja meidan valilla ja tulin molempien kanssa hemmetin hyvin juttuun.



Ronja ja Eero olivat varanneet New Yorkin matkan itselleen jo aiemmin, mutta eraana baari-iltana asia tuli puheeksi myos mun kanssa ja sain jarjestettya itseni samalle matkalle. Me lensimme New Yorkiin brasilialaisella TAM Linhas Aereas -lentoyhtiolla, jonka kone oli tilava ja viihtyisa halvasta hinnasta huolimatta. Kuulin matkan jalkeen, etta yhtiolla on ollut vain muutama vuosi sitten Brasiliassa valtaisa onnettomuus, jossa on kuollut koneellinen ihmisia. Ihan hyva, etta kuulin vasta matkan jalkeen.....

Lento Torontosta New Yorkiin kesti runsaan tunnin. Ma olen lentanyt joskus Helsingista Goteborgiin, ja tama matka tuntui jokseenkin samanpituiselta. Mun kamppis matkusti helmikuussa bussilla Torontosta New Yorkiin, ja se kesti kuulemma 12 tuntia.





Mulla ja Ronjalla oli vain kasimatkatavarat, mutta Eerolla oli myos ruumamatkatavara, joka ei itse asiassa ikina saapunut perille. JFK:n lentoasemalla Eerolle luvattiin, etta laukku tuodaan hotellille vuorokauden kuluessa. Eero sai myos hyvitykseksi 50 dollaria. Laukkua ei kuitenkaan ikina kuulunut ja Eero joutui soittamaan laukun peraan monta kertaa. Puheluiden hinta oli niin korkea, etta se viisikymppinen kului pelkastaan puheluihin. Matkan jalkeen selvisi, etta laukku ei ollut ikina tehnyt edes matkaa New Yorkiin, vaan se oli ollut koko ajan Torontossa.



Ihana Central Park




Tama seuraava kuva ei liity New Yorkiin, mutta se oli puhelimen muistissa New York -kuvien kohdalla, koska yhtena iltana Facebookissa hengatessani tama tuli vastaan ja naurahdin taysilla aaneen.






Torstaina myos New Yorkissa oli paraati paikalla, nimittain oli St. Patrick's Day. Torontossa oli jarjestetty paraati jo sunnuntaina, vaikka oikea paiva oli torstaina, joten ehdin nahda seka Toronton etta New Yorkin paraatit! Tosin New Yorkin paraatia en nahnyt melkein ollenkaan, kun olen niin lyhyt ja ihmisia oli niin paljon. Vaikka seisoimme melkein paraatipaikalla :)




St. Patrick's Dayn iltana kavimme Top of the Rockissa, joka on Rockefeller Centerin nakoalatasanne ja aivan paras paikka. Jonoa ei ollut yhtaan ja hinta oli vahan halvempi kuin Empire State Buildingin.




Kavimme myos irkkupubissa, jossa oli hurja meininki St. Patrick's Dayn kunniaksi. Monet olivat olleet ihan kannissa koko paivan - ma olin tormannyt paivan aikana kadulla esimerkiksi oksennuslatakoihin ja maassa makaaviin itkeviin vihreapukuisiin ihmisiin. Pubissa soi irkkumusa ja laulu raikasi. Yhdessa vaiheessa Ronja loysi lattialta pienen silmatippapullon ja kysyi vieressa tanssivalta tytolta, kuuluiko pullo hanelle. Tytto katsoi Ronjaa ihmetellen ja samalla hymyillen ja huusi "Ooh! Thank you, thank you very much!" ja luki mita pullon kyljessa luki. Sitten han raotti silmaluomiaan ja laittoi yhden tipan kumpaankin silmaansa, minka jalkeen han antoi pullon takaisin Ronjalle ja lahti pois. Selva homma :D Ronjan ilme oli muuten nakemisen arvoinen siina vaiheessa!

Naimme viikonlopun aikana (ei naitu! perkeleen yliopiston kone) Keskuspuiston ja Top of the Rockin lisaksi muun muassa Brooklyn Bridgen, Macy's-tavaratalon ja WTC-muistomerkin.










Ma kuulin New Yorkin matkan aikana yhden melkein koko elamani suurimmista epakohteliaisuuksista, jota muistelen edelleen melkein paivittain nauraen ja itkien. Noh. Mina, Ronja ja Eero kavelimme pitkin Manhattanin katua yhtena paivana, kun joku nainen pysaytti meidat ja alkoi mainostaa meille jotakin lahella sijaitsevaa taidegalleriaa. Hetken puhuttuaan nainen nosti katseensa paperista ja katsahti muhun, ihankuin han olisi nahnyt mut vasta ensimmaisen kerran. Silloin nainen paatti avata helvetin loistavan kysymysten aarrearkkunsa ja kysya Ronjalta ja Eerolta, etta "OH, IS THIS YOUR MOTHER?"
Joo, Mita Vittua Oikeesti, MOTHER?? Rupesin vaan heti nauramaan, kun en kauhusta kangistuneena osannut muutakaan tehda. Vaikka ma olenkin molempia muutaman vuoden vanhempi ja voisin hyvinkin menna isosiskosta, niin en ajatellut etta mua sentaan aidiksi luultaisiin! Parasta oli se, etta nainen ei edes pahoitellut virhettaan sen koommin, pyysi vain nopeasti anteeksi ja jatkoi puhumistaan normaaliin tapaan. Noh, ei kait siina sitten. Luusereita ovat he, jotka eivat saa esikoistaan 4-vuotiaana ja seuraavaa 6-vuotiaana :D Helvetin helvetti.

Tytar ja aiti syomassa puistonpenkilla:



Lapset kioskilla:




Kaikesta huolimatta kyseessa oli kerrassaan todella ihana pitka viikonloppu, joka sailyy muistoissani varmasti aina.

Kun ma tulin takaisin Kanadaan, ma olin varautunut taas selittamaan rajalla, miksi tulen Kanadaan ja mita aion tehda taalla. Sen sijaan nainen olikin kiinnostunut tietamaan, mita tein New Yorkissa ja mita kaikkea nain (nahda) siella. Kysymys tuli mulle aivan puskista, ja jostain syysta koen tollaisen rajallaolotilanteen aina painostavaksi ja ahdistavaksi. Joten silla hetkella mun paassa sumeni taysin enka muistanut yhtaan, mita olin nahnyt New Yorkissa. En edes muistanut St. Patrick's Dayn paraatia! Lopulta sain ankytettya jonkun Top of the Rockin nimen naiselle. Nainen katsoi mua kiukkuisesti, mutta paasti lopulta takaisin Kanadaan.

tiistai 3. toukokuuta 2016

Satunnaisia kuvia Torontosta


TORONTOSSA OLEN MUUN MUASSA...


kaynyt katsomassa St. Patrick's Dayn paraatia




tutustunut uusiin ihmisiin ja juonut olutta heidan kanssa



kavellyt kotikulmilla



laiskotellut sohvalla kissan kanssa



ostanut resale-liput Toronto Raptorsin otteluun 20 dollarilla



kuunnellut kiinnostavia paneelikeskusteluja esimerkiksi suomalaisesta koulujarjestelmasta ja Toronton kaupungintalon arkkitehtuurista



katsonut Oscar-gaalaa kaverin luona sunnuntai-iltana



katsonut Haluatko miljonaariksi -ohjelmaa skypen valityksella lauantaina



hengannut omassa huoneessa




pelannut pelikorteilla



huomannut, etta mun kynnet on saaneet suhteellisen paljon pituutta matkan aikana



hengannut Weekly meeting -tuttujen kanssa ja puhunut paljon englantia




saanut paasiassuklaata ihanalta vuokraemannalta



kaynyt suomalaisessa paasiaisjumalanpalveluksessa



nauttinut paasiaispaivallista



 kuullut, etta Royal Ontario Museumiin on tiistaisin vapaa paasy opiskelijakortilla, ja mennyt sinne





kaynyt syomassa japanialaista ruokaa ja (melkein) oppinut syomaan syomapuikoilla Mikon avulla





kaynyt salaisessa baarissa, johon mennaan sisaan omituista pesulakaytavaa pitkin



pelannut Scrabblea kaksikielisesti opiskelijoiden kanssa



kaynyt Eaton Centerissa ostamassa sukkahousut



vieraillut laheisella farmilla kaksi kertaa




kavellyt Chinatownissa



tuskastunut iltapaivaruuhkassa ja ankenyt taynna olevaan metroon puolivakisin



katsonut tyohuoneen ikkunasta, kun kadulla kuvataan jotain elokuvaa tai sarjaa



 toiminut kissanhoitajana, kun vuokraemannat ovat kayneet isansa luona





katsonut Juku-kissan kanssa NHL:n playoffsseja



ostanut hienon Anaheim Mighty Ducks -paidan



laulanut vuokraemantien kanssa korealaisessa karaokessa Proud Mary- ja Enter Sandman -biiseja ihan kunnolla (ovat muuten jaatavan hyvia laulajia)



kavellyt yliopistoalueella



havainnut Yonge Streetin katukuvassa jotain suomalaista



juhlinut vappua kotona



ja siivonnut



ja seurannut huoneen ikkunasta kesan saapumista ja vakoillut, kun kamppikset Markus ja Adrian leikkivat footbageilla kadulla



Kamera: iPhone 4