Jos mun pitäisi luonnehtia vaatetyyliäni kolmella sanalla, olisivat sanat ehkä leikkisä, vaihteleva ja halpa.... En kuitenkaan osaa kuvailla omaa tyyliäni kunnolla, joten kysyin myös äidiltä, mitkä kolme sanaa hänelle tulevat mieleen. Äidin sanat olivat rento, leikkisä ja mukava. Leikkisä oli yhteinen! Mun lempivaatekauppoja ovat kirpputorien lisäksi H&M, New Yorker, Bershka, Forever 21 ja viimeisimpänä Toronton tuttavuus Urban Planet, eli juuri sellaiset perushalvat ryysykaupat, joissa myydään huonolaatuisia mutta aina niin istuvia, valloittavia ja täydellisiä vaatteita. Toisaalta olen myös Marimekon suuri fani. Tykkään raidoista, palloista, kuvioista ja kuvista. Joskus pukeudun huppariin ja toisena päivänä korkokenkiin ja hameeseen. Tällä hetkellä mulla on päällä mustat pillihousut ja valkoinen t-paita jossa on lentäviä kummituksia. Yritän olla omalaatuinen ja välttää kuumimpien muotivirtausten mukana roikkumista, mutta yleensä epäonnistun ja ostan juuri sellaisen takin, joka kaikilla muillakin on samaan aikaan.
Vaikka mä tykkään vaatteista ja vaatekaupoista, en ole koskaan ollut vaatteista ja muodista kovinkaan kiinnostunut. Oikeastaan musta on jopa aika tylsää, että varsinkin nuoret ihmiset kulkevat kaduilla aina niin kovin samannäköisinä kuin ystävänsä - ihan kuin kaikki olisivat noutaneet vaatteensa jostain jättimäisestä vaatekopiokoneesta. Toisaalta muoti ilmiönä ja varsinkin muodin muuttuminen ajan mukana kiinnostavat mua paljonkin. Olen aina miettinyt, miten voi olla edes mahdollista, että jokin tietty vaate näyttää jonain tiettynä ajankohtana mielestäni rumemmalta kuin pahkasian pylly mutta muutamaa vuotta myöhemmin lähdenkin sen kanssa ulos enkä edes läpällä. Esimerkiksi tämä kuva nyt tässä alla. Olen siinä ysiluokalla. En suostuisi lähtemään noiden aurinkolasien kanssa elokuussa 2016 edes postilaatikolle, mutta keväällä 2004 olin varma, etten tulisi ikinä elämässäni käyttämään minkäänmuunlaisia aurinkolaseja. Ja nyt tiedän, että jonain päivänä tulee taas aika, jolloin näenkin nämä lasit taas hienoina. Miten voi tällä tavalla muuten niin tasapainoisen ihmisen mieltä horjuttaa? :D
Mä en lisännyt tuota kuvaa vain havainnollistaakseni tätä vauhtilasiesimerkkiä, vaan lisäsin sen tähän alkuun myös siksi, että seuraavat kuvat näyttäisivät paremmilta, hahaha. Tuosta ei meinaan voi paljon pahemmaksi panna. Miksi mulla on liian pieni paita päällä? Skarppaisit nyt jumankauta Anna 15 vee :D
Pyydän muuten heti anteeksi, että olen ottanut vaatteista kuvat itseni päällä peilin kautta. Mä olen vähän kyllästynyt peili-selfieiden katseluun tällä selfieiden kultakaudella ja pidän paljon enemmän sellaisista kuvista, joita ihminen ei ole itse ottanut itsestään. Ja tämän kirjoitettuani en enää tiedä, kumpi on ärsyttävämpää, nämä kuvat vaiko tekopyhä Anna, joka tässä urputtaa että selfiet ovat tylsiä ja silti on itse ottanut niitä. Mutta joo, josko vihdoin alottaisin. (Yksi kaveri sanoi että mun blogia voisi lukea jos mun kirjoitukset olisi vähän lyhyempiä. Ymmärrän hyvin!)
1. HARMAA VILLATAKKI (gina tricot) JA 2. RHCP-PAITA (torontolainen musiikkikauppa)
Käytin tuota villatakkia talvella lähes joka päivä ja nyt olen käyttänyt sitä kesälläkin joka päivä. Joistakin vaatteista vain tulee sellaisia, että niitä huvittaa käyttää päivästä toiseen. RHCP-paidan ostin Torontosta pari päivää ennen kuin lähdin Suomeen. Se on mun ainut bändipaita.
3. TAKKI JOSSA ON KULTAISET NAPIT (kiinalainen verkkokauppa)
Tilasin takin Kiinasta muutama vuosi sitten. Takki näytti kuvassa tuolta, mutta kun se saapui mulle postissa, olikin kultaisten nappien tilalla vain muutama valkoinen perusnappi. Perkeleen kiinalaiset. Ärähdin ja lähdin nappikauppaan ostamaan kultaisia nappeja ja ompelin ne itse valkoisten nappien tilalle. Siitä lähtien se on ollut hiton hieno takki.
4. VAAHTERANLEHTIPAITA
Sain tämän paidan pikkuveljeltä läksiäislahjaksi ennen Kanadaan lähtöä. Se on mulle yksi tärkeimmistä Toronto-elämästä muistuttavista esineistä. <3
5. RAITAMEKKO (toronton h&m)
Olin äidin kanssa helmikuussa H&M:ssä, kun äiti oli Torontossa vierailulla. Äiti löysi itselleen tollaisen paksuhkon raitamekon. Muhun iski kateus, mutta en ollut varma halusinko sellaista itse kuitenkaan. Ostin sen sitten kuitenkin varmuuden vuoksi. Tämä on muistaakseni ensimmäinen kerta, kun ostin äidin kanssa samanlaisen vaatteen. Sen jälkeen käytinkin sitä lähes päivittäin ja melkein jokainen vastaantulija kehui sitä ja kämppiskin kävi ostamassa itselleen samanlaisen. Myös äiti on käyttänyt omaansa tooodella paljon. Hyvä ostos kummaltakin!
6. CALIFORNIA-KUKKATOPPI
Tämän toppi oli tuliainen itseltäni itselleni San Franciscon matkalta. Mä luin juuri jostain, että matkamuistot, joissa lukee matkakohteen nimi, ovat nykypäivänä out ja noloja. Ei mahda mitään, mä olen ollut aina vähän nolo. Huomasin muuten vasta nyt, että yhdistän melkein kaikki nämä vaatteet ulkomaanmatkaan tai ylipäänsä johonkin muistoon. Nähtävästi vaatteeseen liittyvät tunteet ja muistot voivat tehdä siitä mun pään sisässä paljon hienomman vaatteen kuin mitä se olisi pelkän ulkomuotonsa perusteella. Että tuskin tämäkään toppi olisi mulle normaalia kukkatoppia kummoisempi, jos en olisi ostanut sitä San Franciscosta.
7. PUNA-VALKORAIDALLINEN MEKKO (forever 21)
Tällä mekolla on muuten toinenkin nimi, ja se on Vatsa sisään -mekko. Tämä mekko on näet vaate, joka näyttää hyvältä ainoastaan aikaisin aamulla, mutta jos on aikeissa syödä tai juoda päivän aikana jotain, niin sen kanssa oleminen käy tukalaksi. Karkkipäivänä sitä ei voi laittaa päälle missään tapauksessa eikä varsinkaan viikonloppuna jos lähtee baariin, jollei halua näyttää raskaana olevalta kaljaa juovalta naiselta. Nyt aloin ihmetellä, miksi se edes on mun lempivaatelistauksessa.
8. PONCHO (joku halpiskauppa)
Tämä on ihana, vaikka välillä musta tuntuukin että kävelisin kadulla olohuoneen matto harteilla.
Rakastan uimapukuja ja uimista.
11. RATIAN YÖPAITA
AAaaah miten rakastankaan tätä vaatetta. Sain tämän äidiltä lahjaksi viime jouluna.<3
12. NINAN TEKEMÄ MUOTINÄYTÖSPAITA
Ja loppuun uniikein ja taiteellisin vaate, jonka omistan. Sen teki ystäväni Nina pari vuotta sitten eräässä opiskeluprojektissaan, jossa sain kunnian toimia mallina. Suuret kiitokset sulle vielä kaikesta Nina, jos luet tätä, se oli upea kokemus! Ja sain vielä pitää vaatteet itselläni! Opiskeluprojektin teemana oli muistaakseni sademetsä. Nina teki mustia vaatteita, koska ne muistuttivat erään eteläisen Amerikan asukin, tukaanin, väreistä. Lisäksi musta väri symbolisoi sademetsien synkkää nykytilaa ja tuhoutumista. Korjaa Nina, jos selitin asiat huonosti!
Ja todetaan tähän loppuun, että oikeastaan mikään näistä mun listaamista vaatekappaleista ei voittanut tässä lempparivaatelistauksessa noita mustia leggingsejä, jotka mulla oli jalassa joissain kuvissa. Ihan sama ovatko ne rumat pitkät kalsarit tai housut ollenkaan tai rumannäköiset tällaisella leveäreidellä, niin olen ollut niihin koukussa yli kymmenen vuotta. Ne ovat niin käytännölliset ja mukavat, ne sopivat kouluun ja töihin, kotiin ja kävelylle, bileisiin ja kaupungille, kesään ja talveen ja vaikka vallan mihin.
