tiistai 14. helmikuuta 2017

Ensi viikolla Los Angelesiin, jos luoja suo

Jo toinen blogipäivitys tänään, hahah! Mulle tuli edellispäivänä yhtäkkiä todella huono olo, joka lopulta purkautui ulos melkein kuolettavan hirveänä oksennusten sarjana. En ole koskaan elämässäni oksentanut yhtä paljon. Oksensin ulos jokaisen vesikulauksenkin, jonka join, ja oksentaminen jatkui vielä silloinkin kun ei ollut enää mitään mitä oksentaa. Elämä yllättää: ensin on ihan normaali olo ja hetken päästä olenkin jo suurin piirtein kolkuttelemassa manalan portteja vessan lattialla :D Tänään oon makoillut sängyssä ja kärsinyt niska- ja lihaskivuista, mutta parempaan päin liikun. Tää on varmaan noro.

No tällä asialla ei kumminkaan ollut tekemistä tuon otsikon "jos luoja suo" -kohdan kanssa. Uskon että tästä vielä tokenen.



Mä olen matkustellut paljon viime vuosina. Rakastan matkustelua enemmän kuin melkein mitään. Se hetki, kun saavun matkalaukun kanssa Helsinki-Vantaan aulaan ja näen sen suuren Lähtevät lennot -infotaulun, on mielestäni yksi elämän hienoimpia, aina uudestaan ja uudestaan.

Meillä on ollut äidin kanssa viime aikoina puhetta äkkilähdöstä esimerkiksi Madeiralle tai Kanarialle, koska meillä on molemmilla talviloma viikolla 9.

Aloimme katsella äkkilähtöjä viime viikolla, mutta siitä ei tullut mitään. En ikinä lähtisi Kanarialle tuhannella tai edes 700 eurolla, mutta tällaisia summia matkanjärjestäjät yrittivät nyt lomamatkoistaan riuhtoa. Korkeat hinnat johtuivat siis hiihtolomakaudesta.

Supersaverin, Momondon ja Rantapallon totaalisen koluamisen jälkeen olimme jo luovuttaneet, kun päätin mennä vielä kerran ennen nukkumaanmenoa Supersaveriin. Siellä sitten onnistuinkin jollain ihmeen tyylillä löytämään halvan matkan niinkin lähellä sijaitsevaan kohteeseen kuin Los Angeles, jonne matkustaminen ei ollut mulla käynyt mielessäkään.

Seuraavana iltana olimme sitten varanneet matkan Los Angelesiin!! Mä olin muutaman sata euroa köyhempi ja jumalattoman riemuissani, äiti ehkä vähän mietteliäs lentomatkan pituuden takia mutta riemukas hänkin. Kävin kirjastosta hakemassa Berlitzin Los Angeles -opaskirjan ja kaikki oli hyvin.

Kunnes.

Seuraavana aamuna saapuu Supersaverilta viesti:


Dear Madam,

Due to technical problems we have not been able to confirm your booking in a correct way. We are sorry about this that we are not able to complete your reservation. We recommend you to contact the airline directly to book this journey.

Your booking is now cancelled due to this technical error and we are going to refund the full amount to you. We are sorry for the inconvenience this may cause you.


Nonni.














Voin kertoa, että tämä on JUURI sellainen viesti, johon ihminen haluaa aikaisin aamulla herätä, kun on valvonut fiiliksissään melkein koko perkeleen yön lukien juttuja Los Angelesin kaupunginosista, tapahtumista, joukkoliikenteestä ja kaikesta mahdollisesta. Ja ollut siinä uskossa, että on itse menossa sinne, koska on jo maksanut matkan ja saanut sähköiset matkustusasiakirjatkin.

Tästä seurasi sitten karmiva hulabaloo, koska äiti oli juuri lähdössä suoraan töistä työmatkalle Tukholmaan ja yritimme puhelimen välityksellä äkkiä etsiä uutta matkaa. Löysimme uudet lennot, mutta ne lähtivät päivää aikaisemmin, ja mulla oli tietysti töitä kyseisenä päivänä, ja siinä sitten hirveessä kiireessä yritin sumplia työvuoroja. 

Lopulta olimme varanneet uudet lennot Lontoon kautta La La Landiin. Matka aikaistui päivällä ja oli muutaman kympin kalliimpi. Tällä kertaa varasimme lennot Finnairin kautta, koska ajattelimme että Finnairin kanssa ei ehkä tulisi vastaavia outoja ongelmia. Lennot eivät siis olleet Finnairin vaan samaan allianssiin kuuluvien British Airwaysin ja American Airlinesin.




Ja niin olivat asiat hyvin taas. Aloimme suunnitella matkaa ja mä kävin kyttäämässä lippuja NHL-otteluun.


Kunnes taas...

Sunnuntaina kävelee äiti mun luokse töihin ja kertoo täyttäneensä Finnairin sivuilla USAn vaatimat lisätiedot lennoille. Lisätietoja ei ole kuitenkaan hyväksytty, vaan varausjärjestelmään on saapunut englanninkielinen viesti, joka ilmoittaa, ettei meidän kummankaan nimiä ole yhdenkään lennon matkustajaluettelossa.














??

Mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu? :D :D Onko tämä edelleen jotain seurausta presidentti Trumpetin asettamista sekavista maahantulorajoituksista vai vaan huonoa onnea?

Äiti laittoi kysymystä Finnairin asiakaspalveluun, josta vastasi joku Jonni, että kaikki on kunnossa. Myöhemmin äiti laittoi vielä erikseen mailia Finnairille, johon niin ikään vastattiin, että nimemme ovat kyllä lennoilla eikä viestistä tarvitse välittää.

Että näin on rentoa ja ilahduttavaa tämä matkustaminen ja matkan suunnitteleminen, etenkin tällaisessa tilanteessa kun on lähdössä omatoimimatkalle toiselle puolelle maapalloa. Nyt on vähän sellainen tunne, että lähdemme ensi viikolla Helsinki-Vantaalle laukut pakattuna katsomaan, otetaanko meitä sinne lennolle vai ei. Vai pääsemmekö ehkä Lontooseen asti. Vai jäämmekö vain istumaan koko päiväksi Oak Barreliin juomaan kaljaa ja surkuttelemaan NHL-lippuja, joita ei voinut käyttää, koska olimme väärällä mantereella. 

Paitsi että eihän sinne Oak Barreliinkaan pääse, jos ei ole ensin lähtöselvittänyt itseään lennolle. :D

Ensi kerralla ostetaan se tonnin matka sinne Las Palmasiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti