Aikaansa edellä

Holla!

Hahaah! Ryhdyin muodin edelläkävijäksi ja perustin oman blogin. Mun on pitäny tehdä tämä jo ainakin kaksi vuotta, mutta eilen krapula-aamuna sain vihdoin aikaiseksi luoda oman tilin. Mun nimimerkki ja samalla blogin nimi on Leoko-Eleiko, mikä oli älytön krapulapäähänpisto. Nimi tulee itse asiassa painonnostolevyistä. Mun iskällä on oma painonnostohuone, jossa hänellä siis on Leoko- ja Eleiko-merkkisiä painoja, ja mun mielestä ne kuulostaa niin hienoilta, että päätin yhdistää nuo kaksi blogini nimeksi. Mulla on lisäksi ollu Leoko-niminen lisko, ja oon joskus kirjoitellu nettipalstoilla Eleiko-nimimerkillä.

Mä perustin blogin, koska tykkään kirjoittamisesta ihan hitosti. Saatan joskus kirjoittaa monta paperillista tekstiä ilman syytä. Ja mä rakastan blogien lukemista, joten aattelin tarjota tämän ratkiriemukkaan riemun nyt myös itse muille. Tää blogi ei käsittele nimestään huolimatta painonnostoa eikä voimannostoa, ainakin näin uskoisin. Mä en muuten tiedä, mitä eroa voimannostolla ja painonnostolla on. Oiskohan toinen sitä, jossa painot nostetaan korkeemmalle, pään yläpuolelle asti? Entä kumpaakohan se penkillä makaamalla tehtävä nostaminen on? Mun varmaan kuuluisi tietää, koska iskäni on aina ollu hulluna voiman- ja painonnostoon (meinasin ensin kirjoittaa vaimon- ja poinannostoon), ja mua on raahattu mukelona erilaisiin voimailukisoihin Järvenpäähän ja Mäntsälään ja kaikkialle. Mutta niin. Niin ja ruokaakaan tämä blogi ei käsittele sen enempää. En osaa tehdä mitään hienoja ruokia.

Eli tämä blogi ei käsittele ruokaa eikä painonnostoa, mutta kaikkea muuta se sitten käsittelee. Ehkä suurin syy tän nettipäiväkirjan perustamiseen on se, että mulla on aikaa. Käyn koulussa ja töissä, mutta silti mulla on vapaa-aikaa melkein aina. Työpäivä kestää kahdeksan tuntia, mutta sen lisäksi on vielä toiset kahdeksan käytettävänä ennen nukkumista. Huomaan joskus istuvani sohvalla viisi tuntia putkeen, koska ei ole muutakaan mitä tekisin. Voin hengata Youtubessa koko illan tai lukea viisi vanhaa Suosikkia putkeen. Aloin kerran itkeä, kun kaverit ei päässeetkään pelaamaan Mölkkyä illalla. Yliopistossa on kiirettä noin kaksi kertaa vuodessa juuri ennen tenttiä tai esseen palautuspäivää, mutta muuten sekin on aika vaivatonta. Kesälomakin kestää typerän pitkään, usein vapusta syksyn alkuun. Mulla on tosin kestäny yliopisto-opiskelut aika kauan, mutta oon toisaalta suorittanu paljon ylimääräistä, esim. luovan kirjoittamisen perusopinnot ja ranskan ja espanjan kursseja. Tähtitieteen peruskurssinkin kävin kerran, haha.

Istun nyt pöytäkoneen ääressä ja vedän pistaasipähkinöitä ja suklaata ja lakua keuhkoihin jo kolmatta tuntia. Illaksi oon varannu jumppatunnin Hanhivaarasta jo viime viikolla, voihan elämän talvi. Saa nähdä, miten käy. Ei pitäisi syödä näin paljon. Hanhivaaran nimi on muuten Hanhivaara siksi, että sen vieressä olevaa rakennusta kutsutaan, tai on ainakin ennen kutsuttu, Ankkalinnaksi. Sain tietää tämän eilen. Jeps, moikka.